tiistai 17. helmikuuta 2015

Lemmekästä historiaa

Viime viikon Helsingin reissulta tarttui matkaani Kirsi Vainio-Korhosen ja Anu Lahtisen tuorein teos, Lemmen ilot ja sydämen salat (WSOY 2015). Olin kyllä kuullut ja nähnyt mainoksia kirjasta, mutta en tiennyt tarkemmin sen sisällöstä. Kurkistinkin kirjan sisäsivuille heti kaupassa ja totesin ilahtuneena seuralaiselleni, että ihanaa, kirjassa on käytetty alkuperäislähteitä! Hienoa, että tutkijoilla on aikaa perehtyä alkuperäislähteisiin ja jopa sellaisiin, joita ei ole liikaa ryöstöviljelty aiemmissa tutkimuksissa. Nykyään kun julkaistaan tutkimuksia ja "tutkimuksia", joissa on hävettävän usein menty siitä missä aita on matalin ja turvauduttu aiemman tutkimuksen kertaamiseen tai helposti verkosta saataviin lähdeaineistoihin.

Erityisellä ilolla luin kirjasta Vainio-Korhosen tutkiman 1700-luvun aatelisupseeri Carl Henrik Klickin seikkailuista. Tämä Anjalan liiton mies on oman tutkimuskohteeni Johan Friedrich Hackmanin aikalainen ja asui jonkin aikaa Viipurin läänissä Uudellakirkolla. Klick oli sujuvasanainen upseeri, joka kirjeidensä perusteella näyttää menneen naimisiin rakkaudesta ja olleen tyytyväinen vaimoonsa. Oma tutkimuskohteeni sen sijaan epäröi ja kirjoitti ystävälleen, että hänen ei ole syytä ottaa vaimoa "vaivoikseen". Kun näin sitten kuitenkin kävi, yli 50-vuotias, aiemmin niin vannoutunut poikamies J. F. Hackman sanaili vaimonsa olevan hänen ristinsä, joka hänen piti kantaa. 

Alkuperäislähteisiin perustuva historiantutkimus on aikaavievää ja en ole harmikseni ehtinyt tutustumaan Hackmanin poikamiesajan kirjeisiin. Ehkä sieltä löytyisi lisää sapekkaita kuvauksia naisista ja toisaalta poikamiesajan ylistystä. Tai ehkä saisin lukea viidenkympin villityksen saaneen miehen lemmekästä huokailua! Lemmen ilot ja sydämen salat -teos nimittäin paljasti, että 1700-luvulla erotiikka oli varsin avoimesti esillä jopa niin sanotuissa paremmissa piireissä. Vasta 1800-luku toi tullessaan moraalisesti tiukemman suhtautumisen sukupuolisuuteen. Olisikin ollut mielenkiintoista lukea tästä muutosprosessista enemmän, mutta ehkä saamme siitä lisätietoja tulevaisuudessa, sillä nyt käsillä oleva Lemmen ilot ja sydämen salat on esittelytekstinsä mukaan vasta ensimmäinen suomalainen rakkauden historiaa käsittelevä teos. Uskoisin, että aiheesta riittäisi ammennettavaa toiseenkin teokseen.

Suukkoskortti, 1918-1918, Tampereen museot, Vapriikin kuva-arkisto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti