Hiukan Parikkalan paikallishistoriaa

Heräsin viime yönä kun Agneta Rahikaisen Johan Ludvig Runeberg. Kuvaelämäkerta (SKS 2004) tipahti päähäni. En sitten enää saanut unta, joten ryhdyin lukemaan tätä kirjaa. Nimensä mukaisesti teos on kuvaelämäkerta ja kuvat ovatkin teoksen kiinnostavinta antia, yhdessä Fredrika Runebergin kirjoittamien tekstien kanssa.

Mielenkiintoni kohdistui Runebergin vuonna 1839 tekemään koulujen tarkastusmatkaan ja erityisesti tämän matkan suunnitteluun. Matkasuunnitelmasta käy ilmi, mitä reittiä Runeberg matkusti Savonlinnaan ja Sortavalaan. Porvoosta matka kulki Kouvolan ja Imatran kautta Kivijärvelle eli nykyisen Rautjärven kunnan Simpeleen kylään. Kivijärveltä eli Simpeleeltä matka jatkui "Tyriän" eli Tyrjän kylälle ja siltä Kirjavalaan ja edelleen Punkaharjulle ja Savonlinnaan.

Nykymatkailija voisi ihmetellä, miksi Runeberg ei matkustanut suoraan Parikkalan kirkonkylään ja sieltä Särkisalmen taajaman kautta Punkaharjulle ja Savonlinnaan. Matka olisi paljon lyhyempi. Täytyy kuitenkin muistaa, että ennen toista maailmansotaa parempi tie kulki nykyisen rajan itäpuolella. Ei tarvitse katsoa edes 1800-luvun karttaa, vain ennen toista maailmasotaa painettu kartta riittää, kun saa käsityksen siitä, miten kulkureitti on kulkenut. Karttoja voi käydä tutkimassa esimerkiksi www.karjalankartat.fi.

Runeberg on tehnyt matkasuunnitelmaansa lisäyksen kohtaan Kivijärvi - Tyriä (Koitzanlaks, Lagervall). Olisikin mielenkiintoista päästä lukemaan löytyykö Fredrika Runebergin matkapäiväkirjasta merkintöjä siitä, vierailivatko he Koitsanlahden lahjoitusmaakartanon vuokraajan Jacob Fredrik Lagervallin luona. On mahdollista, että matkalaiset viivähtivät tämän kirjallisista harrastuksistaan tunnetun ja muun muassa ensimmäisen suomenkielisen murhenäytelmän kirjoittajan luona.

Jacob Fredrik Lagervall oli syntynyt vuonna 1787 Kontiolahdella sikäläisen kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin ja Hedvig Katarina Brusinin lapseksi. Lagervall oli opiskellut Kuopion trviaalikoulussa ja Porvoon lyseossa sekä maanmittauskoulussa ennen kuin rekrytoitui Ruotsin armeijaan vuonna 1805. Hän osallistui Suomen sotaan ja sodan jälkeen jatkoi armeijan palveluksessa, nyt keisarillisen Venäjän armeijassa Viipurin varuskunnassa. Vuonna 1815 Lagervall avioitui Anna Catharina Tawastin kanssa ja vuonna 1823 hän ryhtyi Koitsanlahden vuokraajaksi. Valtion lunastettua lahjoitusmaat ja talonpoikien päivätyövelvollisuuden lakattua 1857 Lagervallin mahdollisuudet viljellä Koitsanlahden maita hankaloituivat siinä määrin, että hän ajautui vararikkoon. Lagervall kuoli vuonna 1865 Helsingissä.

Runebergin vierailun aikaan Lagervallilta oli julkaistu jo mainittu murhenäytelmä nimeltään Ruunulinna (1834), joka mukaili Shakespearen Machbetia sekä tarinat Brudskaran (Hääjoukko, 1831), Uni (1831) ja Blind Alarm - ett studentuppträde (1838). Ruunulinnasta ja kymmentä kieltä osanneen Lagervallin kielenkäytöstä voi lukea lisää täältä. Myöhemmin Lagervall julkaisi useita teoksia, muun muassa näytelmiä ja muistelmateoksia. Lagervall oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen ja majoitti runonkeräysmatkoillaan Itä-Suomessa liikkunutta Lönnrotia.

1800-luvun puolivälin sanomalehtiä selatessaan voi havaita, että Lagervall oli tyypillinen aikakautensa valistunut herrasmies. Hän muun muassa perusti koulun kartanonsa maille alueen talonpoikien lapsia varten. Lisäksi Lagerwall kokeili Simpele-järven saven soveltuvuutta fajanssin ja saviastioiden valmistamisessa sekä edisti Simpele-järven laskemista viljelysmaan lisäämiseksi.

Harmillisesti näyttää siltä, että Jacob Fredrik Lagervallin elämästä ei ole säilynyt muita tietoja kuin hänen fiktiiviset tekstinsä ja maininnat sanomalehdissä. Ehkäpä joku historiantutkija tarttuisi tähän Lönnrotin ja Runebergin ystävään ja ryhtyisi penkomaan asiaa. Luulisi, että kansallisrunoilijoiden kirjeenvaihdon joukosta voisi löytyä Lagervallia koskevaa materiaalia.

Kanawa no 35, 6.9.1845