Elisabeth Crohns syntyi Kiteellä vuonna 1791. Hänen isänsä Petter Johan Crohns oli Ruotsin armeijan Karjalan jääkärirykmentin luutnantti ja Kiteen nimismies. Elisabethin äiti oli Anna Maria Andersin, Karjalan pohjoisen kihlakunnan kruununvoudin, Kiteen ja Kesälahden nimismiehen tytär. Elisabethilla oli kaksi vanhempaa veljeä, Erik Anders ja Johan, yksi nuorempi veli Herman ja kolme nuorempaa siskoa Maria Sofia, Johanna Wilhelmina ja Anna Charlotta.
Elisabeth oli innokas kirjoittaja, joka kävi kirjeenvaihtoa etenkin isoveljiensä kanssa. Nämä lähtivät vuoden 1805 tienoilla pois kotoa, Erik Anders ensin Kuopioon ja sitten Porvooseen kymnaasiin, josta hän jatkoi opiskelemaan Turun akatemiaan. Johan veli palveli Ruotsin armeijassa ja osallistui Suomen sodan taisteluihin Pohjois-Pohjamaalla, jossa hän kuoli johonkin sodanaikaiseen kulkutautiin. Elisabethista tuli juhannusviikolla 1809 iisalmelaisen pappi Pehr Johan Collanin puoliso.
Collan-suvun kokoelmassa Kansalliskirjastossa on useita Elisabethin kirjoittamia kirjeitä. Eräässä niistä hän kuvaa Kiteellä vuonna 1805 vietettyä joulua. Käännän kirjeen tähän ja koetan säilyttää alkuperäisen kirjeen hengen, jotta lukijat voivat nähdä miten heikko oikeinkirjoitus tuolloin 14-vuotiaalla Elisabethilla oli. Tämä oli tavallista aikakauden tytöille - monessa varakkaassakaan perheessä ei paneuduttu tyttöjen oikeinkirjoituksen opettamiseen samalla tapaa kuin poikien. Elisabeth paransi kirjoitustaitoaan avioiduttuaan - hän kertoi kirjeissään saaneensa opetusta itseään huomattavasti vanhemmalta aviomieheltään.
 |
| Joulunaikaan tehtiin paljon vierailuita. Matkaa taitettiin reellä. Reki Turun museokeskuksen kokoelmista. |
Oli joulu juhlat meillä oli melkoisen hienosti tänä vuonna, 3 [kolmantena] joulupäivänä oli juhlat papilassa. rouva telen [Katarina Helena Sirelius] sai tyttären mutta sinne ei oltu kutsuttu muita kuin kummit. et usko kuinka mukava joulu meillä oli joulu puurolle olimme kutsuttu kapteeni fresen [Joakim Henrik Frese] luo. sieltä ajoimme [pois] isoäidin [äidinäiti Gunilla Christina Elfvengren] ja jannen [Johan veli] kanssa. kapteenska [Ulrika Christina Kumling] sairastui samana päivänä mutta nyt hän on melkein terve hänen miehensä on nyt kuolemansairas, eikä ole pienintäkään toivoa että hän saisi terveytensä takaisin. hänen veljensä* oli tullut tänne helsingistä. ottaakseen itselleen vaimon, hän matkustaa nyt pois tämän kuun lopussa. arvaat varmaan kuinka kaipaamme häntä kun menetämme hänet [morsiammen] täällä Kiteellä, kapteenskan sisko tuli Kiteelle kuten myös neiti tawast** veljensä kanssa, nuorempi [epäselvä] tuli uudeksi vuodeksi hämeestä. lähetämme nyt heidän mukana kirjeemme, kun salmen [Petter Anders Sallmen?] on joulumatkallaan savonlinnaan, josta Minä sain uuden karttuunileningin [puuvillaleninkikankaan] joka maksaa kuusi taaleria kyynärä, mutta saat uskoa että se on kaunis. puhuit joululahjoista kirjeessäsi Minä laitan vielä joululahjaksi sinulle vaikka olisit neljäkymmentä neljä peninkulmaa lähelläni kuin mitä olet kaukana, tai Rantasalmella Minä lähetän sen äidin mukana, Minulla on hyvin kiireinen uutinen sinulle Minä näin sinun nimesi leikattuna yhden tytön muistikirjasta täällä Kiteellä, mutta Sinä et saa sanoa siitä suloiselle enkelillesi kun muuten hän voi hylätä sinut ja sitten menetät kaiken ilosi niin kauan kun olet siellä pårvååssa. voi hyvin niinkun elät toivoo Lisette
 |
| Lovisa Sofia Borisoffin empireleninki 1800-luvun alusta. Turun museokeskus. |
*Fresellä oli useampi veli, jotka palvelivat Viaporissa Helsingissä.
** Kuopion Haminalahden Tawasteja.
