Parikkalan kirkkoherra Clas Collan kirjoitti kesällä 1866 veljensä vaimolle Pietariin. "Syreenit ja kirsikkapuut ovat täydessä kukassa ja satakieli laulaa." Laulussa oli kuitenkin surullinen sävel, sillä ruustinna oli kuollut vuosi sitten. Lapset olivat kuitenkin terveitä, uitiin ja nautittiin kesästä joka päivä.
 |
| Parikkalan pappila, Victor Svaetichin, 1916. Lahden museot |
Kirjeissään rovasti Collan kertoi kesävieraistaan, jotka olivat saapuneet pääkaupungista kesänviettoon. Muutaman kilometrin päässä pappilasta asuivat tähtitieteen professori Krüger* ja lääketieteen professori von Becker**. Rovasti oli erittäin tyytyväinen, että oli saanut "päivittäin seurustella oppineiden ihmisten kanssa", sillä etenkin pitkät talvet ilman muuta seuraa kuin paikkakuntalaiset olivat Helsingin humussa pitkään asuneelle Collanille raskaita. Collan kertoi kirjeessään, että hän oli käynyt helsinkiläisvieraiden kanssa pitkillä kävelyillä, uimassa ja keskustellut innokkaasti monista mielenkiintoisista asioista.
 |
| Parikkalan kirkonkylää. Heinosen kirjakauppa 1905. Museovirasto |
Kesänvietossa Parikkalassa oli myös Clas Collanin Karl -veli perheineen. Tohtoriksi 1860 väitellyt Karl Collan tunnetaan säveltäjänä, mutta päivätyönsä hän teki Helsingin yliopiston kirjaston (nykyään Kansalliskirjasto) kirjastonhoitajana, johon hänet oli juuri nimitetty kirjeen kirjoittamisvuonna. Karl oli Parikkalassa todennäköisesti häämatkallaan vastavihityn puolisonsa Marian kanssa. Maria oli kuuluisan säveltäjän Fredrik Paciuksen tytär. Vaikka kirjeessä ei kerrotakaan, voi arvata, että musiikki soi pappilassa usein. Karl oli nuorikkoineen majoitettu pappilan pihapiirin pienempään rakennukseen, jolla tuntui olevan paljon kysyntää, sillä Clas Collan kirjoitti, että seuraavina kesinä se annetaan ensiksi varaavalle. Ehkäpä nyt oli tehty poikkeus vastavihityn parin hyväksi.
 |
| Karl Collan 1860-70-lukujen taitteessa. Museovirasto |
Clas odotti myös kirjeen vastaanottavaa Mariaa ja tämän puolisoa Alexanderia (myöhemmin aateloituna von Collan) Parikkalaan. Heille rovasti oli varannut "niin sanotun piispanhuoneen", josta hän aikoi sulkea oven suurella kaapilla pappilan kansliaan niin, että pariskunta ei häiriintyisi pappilan kansliassa kulkevista. Collan vitsaili, että "kansliassa on varattuna paikka myös Alexanderille, jos hän pitkästyisi piispanhuoneessa". Alexander toimi lääkärinä keisarillisen armeijan palveluksessa Pietarissa ja oli usein pitkillä työmatkoilla keisarillisen perheen mukana. Puoliso Maria oli Juvan Grotenfeltejä ja kirjeen vastaanottamisen aikaan vain 26-vuotias, yli 20 vuotta aviomiestään nuorempi. Ehkäpä nuoren vaimon posket punehtuivat, kun hän luki kirjeestä miehensä veljen uskalletun vitsin? Omat ja veljen lapset saivat nukkua vintillä, joten aikuisille jäi kahdenkeskistä aikaa. "Kestitsen teitä niin hyvin kuin voin!" lisäsi Collan.
*Adalbert Krüger tai Krueger, s. 3.12.1832 Marienburgissa Länsi-Preussissa. Opiskeli Berliinin yliopistossa. Vuodesta 1853 työskenteli Bonnin yliopistossa. Nimitettiin 1862 tähtitieteen professoriksi Helsinkiin. Avioitui Helsingissä edeltäjänsä tyttären Maria Wilhelmina Amalia Argelanderin kanssa. Pariskunnalla oli yksi tytär, joka Parikkalan vierailun aikaan oli noin 5-vuotias.
**Frans Josef von Becker, s. 19.7.1823 Turussa. Vuodesta 1854 alkaen farmakologian ja farmasian professorina Helsingissä. Hoiti myös kirurgian professuuria. Silmälääkärinä alaan perehtyneen Alexander von Collanin kollega. Puoliso oli lääkärikollegan tytär Johanna Karolina Ascholin. Pariskunta oli lapseton.
Lue lisää: Tapio Markkanen, Seppo Linnaluoto, Markku Poutanen (toim.), Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa. Observatorio 150 vuotta. Helsingin yliopisto 2001 (1984).
(Päivitys 6.6.2023: Poistettu virheellisesti otsikoitu kuva)
