Vierailin kesällä Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä. Esittelytekstin mukaan näyttely kertoo "nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla." Näyttely oli visuaalisesti näyttävä ja keskittyi suurelta osin mereen, sotatapahtumiin merellä ja meriarkeologian tuloksiin. Vähemmälle jäi mainittu linnotuskaupungin tarina: sitä edustivat muutamat henkilöt, joiden elämäntarinan kautta elämää Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa valotettiin. Myös aikakauden esineistöä oli jonkin verran esillä.
 |
| Ruotsinsalmen upseerimiekka, Turun museokeskus |
Näyttelyn mielenkiintosimpiin esineisiin kuului morsiuskampa, josta Marcus Lepola kertoo lisää täällä.
 |
| Morsiuskampa Sankt Nikolai -hylystä, Museovirasto |
 |
| Sankt Nikolai -hylystä nostetut kengänsoljet, Suomen merimuseo. |
Näyttelyssä oli esillä ja myös finna.fi palvelusta löytyy useita kengänsolkia. Ne kertovat omalta osaltaan 1790-luvun muodista, jonka mukaan miesten kengissä oli komeat metalliset soljet.
Näyttely on saanut positiivista palautetta ja kun kohdeyleisö huomioidaan antaisin näyttelylle neljä tähteä viidestä. Täydet pisteet se olisi saanut, mikäli näyttelyn tueksi olisi ollut saatavilla tutkijoiden kirjottama asiantunteva näyttelyjulkaisu. Kun näyttely mitä ilmeisimmin perustuu uuteen tutkimukseen, olisi ollut mukava lukea myös tätä tutkimusta. Aiemmista näyttelyistä oli julkaisuja saatavilla museokaupassa, mutta ilmeisesti tämänkaltaista julkaisutoimintaa ei enää museoissa juurikaan harrasteta. Sen sijaan tutkimustuloksia voi seurata Merikeskus Vellamon YouTube -tililtä, jossa on saatavilla tutkijoiden luentoja aiheesta. Äänessä ovat ainakin Aaro Sahari ja Marcus Lepola, joista ensimmäinen toteaa, että ei voi olla virtuaalisia esityksiä, ellei ole ensin tutkimusta.
Ruotsinsalmen meritaistelu 1789
Ruotsinsalmen toinen meritaistelu 1790
Ruotsinsalmen aikakauden historialliset sotalaivat
Ruotsinsalmi -näyttely näkyi myös museokaupassa. Tähän puoleen olikin panostettu ilmeisen paljon järjestämällä mm. tuotteistustyöpaja. Osa tuotteista oli geneerisiä museokauppojen esineistöä, mutta osa oli kekseliäitä näyttelyn teemaa tukevia, kuten esimerkiksi hamppunarusta solmittu pannunalunen, jossa yhdistyi merenkulun teema ja aikakauden materiaalit nykyihmistä palvelevaksi käyttöesineeksi, joka oli paikallisesti valmistettu.
Media on raportoinut ja uutisoinut useampaan kertaan Kohtalona Ruotsinsalmi - näyttelystä.
Historiallisen Sankt Nikolai -hylyn osia säilytettiin yli 50 vuotta ränsistyneissä vajoissa - pääsevät vihdoin turvaan YLE 21.2.2020
Ruotsinsalmen meritaistelun hinta lahoaa Kotkan edustalla - Suomen merimuseo julkaisi 3D-mallit 200 vuotta vanhoista laivanhylyistä Tekniikka & Talous 6.3.2020
Merelle katsovilla tammisotilailla on tarina, joka ei näy ulospäin - muistuttavat Pohjoismaiden suurimmasta meritaistelusta YLE 19.5.2020
Sodassa kaatuneiden viimeisiä henkäyksiä nousee kuplina kohti pintaa merikeskus Vellamon uudessa näyttelyssä - Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn viesti kuuluu: "Sodassa ei ole voittajia" Etelä-Saimaa 9.6.2020
Pasifistinen näyttely vie keskelle sotahistoriaa Kansanuutiset 16.8.2020
Ruotsinsalmesta on myös uutta akateemista tutkimusta ja opinnäytteitä:
Ahola, Antti: Ruotsinsalmen linnoituksen ruutikellarien No 82 ja 83 raunioiden historia- ja kunnostusselvitys. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2011.
Lappalainen, Jussi T.: Kuninkaan viimeinen kortti - Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790. SKS 2011.
Takala, Sirkka: Ruotsinsalmen linnoituksen ruutikellari no 84: restaurointisuunnitelma. Turun ammattikorkeakoulu 2011.
Alén, Vesa (toim.): Rakennettu ranta - Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan. Kymenlaakson museo 2013.
Rummukainen, Christian: Ruotsinsalmen merilinnoitus ja tykkipatteri Katariinan toimenpide-ehdotuksia. Kymenlaakson amattikorkeakoulu 2013.
Kykyri, Marita & Lempiäinen-Avci, Mia: Käymäläkaivaus - harvinaista herkkua. Uusia tutkimustuloksia Ruotsinsalmen historiaan. Muinaistutkija 4/2014.
Halén, Harry: Ruotsinsalmen venäläiset sotilaishautausmaat 1796-1854. Kotkansaari - Hovinsaari -Mussalo. Unholan aitta 46/2017.
Oma tutkimuksellinen mielenkiintoni Ruotsinsalmeen heräsi jo väitöskirjaa tehdessä, kun eräässä kirjeessä kommentoitiin haminalaisen neiti Bruunin avioliittoa markiisi de Traversayn kanssa - neiti oli hylännyt viipurilaisen Jaenisch -sukuisen sulhasensa. Tämä mielenkiintoinen markiisi oli päätynyt myös museokaupan tiskirättiin (!), johon oli painettu hänen sanomakseen väitetty teksti "Minun pieni provinssini merellä". Rättejä oli saatavilla useilla kielillä.
Sittemmin olen tutkaillut kirjeitä, joita Johan Friedrich Hackman kirjoitti vuonna 1790 ja havainnut, että hän sekä kommentoi sotatapahtumia että sodan jälkeen välitti hylkypuutavaraa ostajille. Laivoista saatua puutavaraa välittivät haminalaiset Bruunin kauppiasveljekset ja niiden laivauksesta vastasi Pyterlahden graniittilouhoksen esimies Carl Ki(e)lchen. Oletettavasti hylkypuutavaraa päätyi myös Suvorovin linnoitustyömaille, joilla urakoi Hackmanin appi (vuodesta 1799) Johan Friedrich Laube. Kytkös merisodankäynnin, linnoitustyömaiden ja viipurilais-haminalaisten kauppaiden välillä näyttää olleen vahva. Sota ja siihen varautuminen loivat varallisuutta alueelle. Harmillisesti enempi aiheeseen perehtyminen vaatisi oman tutkimuksensa, johon en ainakaa vielä ole ennättänyt syventyä.
Huomaan, että blogialusta blogger on muuttunut ja kuvien asettelu aiheuttaa ongelmia. Näköjään niitä ei saa järkevästi kuin tuohon tekstin keskelle, mutta sitten tekstin reunojen tasaaminen ei onnistu kaikissa kappaleissa. Harmittaa, mutta ehkä keksin ratkaisun tähän tuonnempana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti