Henrik Rönnholm, Olavinlinnan komendantti

Kirjoitin aiemmin Anton Ulrik Rönnholmista, joka oli 1800-luvulla elänyt pappi. Hänen veljensä Henrik Jakob Rönnholm (s. 19.10.1774) teki uran upseerina Venäjän armeijassa. Tarkemmin sanottuna hän palveli Olavinlinnassa linnoituksen komendanttina eli ylimpänä sotilasvirkamiehenä vuoteen 1836 asti. Everstiluutnantin arvon hän sai vuonna 1831. Savonlinna oli itse asiassa suvun "omilla mailla", sillä Kerimäen Pulkkilan kylän tilaa numero yksi eli Nojanmaan kruununtilaa (Nojanmaan kartano) piti hallussaan Henrik Rönnholm yhdessä sisarustensa ja äitinsä, haminalaisen kauppiaan tyttären ja Haminan pormestarin lesken Helena Christina (Kristina) Bruunin (1751-1826) kanssa. Kristina Bruunin puoliso Karl Fredrik Rönnholm (1740-1816) kuoli Kerimäen Pulkkilassa, todennäköisesti juuri Nojanmaan tilalla. Ehkä Haminan pormestari matkustanut lähemmäs lapsiaan, joista elossa olevista kaikki paitsi Venäjälle lääkärinoppiin matkustanut vanhin poika asuivat Savonlinnan seudulla. Karl Fredrik Rönnholmin Johan -isän, kuolinpaikaksi (1741) on niinikään mainittu Kerimäki, joten on mahdollista, että Nojanmaan tila oli suvussa jo tuolloin. Johan Rönnholm oli Savon alisen kihlakunnan henkikirjoittaja,

Tilan pinta-ala oli vuonna 1857 yli 600 hehtaaria, mutta siellä ei ollut kovinkaan suurta kartanomaista päärakennusta. Ilmeisesti tilalla asui vain palkattua työväkeä, joiden asumukset ja eläinsuojat Henrik Jakob Rönnholm palovakuutti 1835  yli 4800 ruplan arvosta (Finlands Allmänna Tidning no 253/1835). On tiedossa, että ennen 1800-luvun puoliväliä tilaa viljeli Reinhold Vilhelm Olsoni (1813-1866), joka oli naimisissa peräkkäin Henrik Jakob Rönnholmin kahden tyttären, Anna Christinan (1830-1848) ja Henriette Fredrican (1832-1866) kanssa. Rönnholmit luopuivat tilasta vuonna 1859, kun se vihdoin kahden vuoden myyntiyritysten jälkeen meni kaupaksi.

Suomen Julkisia Sanomia no 29/1857.

Reinhold Vilhelm Olsoni/Olsonius (1813-1866) oli kotoisin Kerimäeltä. Suvussa oli pappeja, tuomareita ja maata viljeleviä talonpoikia/kruunun torppareita. Olsoni sai kaksi tytärtä, joten tilalle ei ollut ilmeisesti jatkajaa tiedossa Rönnholmin sukupiiristä.

Henrik Jakob Rönnholm oli naimisissa savonlinnalalaisen kauppiaantyttären Anna Abramoffin/Abramovin (s. 1807) kanssa. Pariskunta vihittiin helmikuussa 1826, jolloin sulhanen oli 52-vuotias ja toimi Olanvinlinnan komendanttina. Morsian oli 19-vuotias. Tällöin Henrik Jakobin veli Anton Ulrik Rönnholm (1878-1862) oli jo muuttanut Parikkalaan, josta hän oli saanut papinviran ja jättänyt aiemman opettajanpestinsä Savonlinnassa. Veljesten äiti kuoli loppuvuodesta 1826, joten on mahdollista, että Henrik Jakob katsoi parhaaksi solmia avioliiton, kun näytti siltä, että hän jäi asumaan yksin. Sisar Fredrika oli avioitunut jo kymmenen vuotta aiemmin Anton Ulrik Rönnholmin opiskelutoverin ja Savonlinnan triviaalikoulun opettajakollegan Johan Tykénin (Tynkönen, 1787-1835) kanssa (molemmat miehet opiskelivat Tartossa ja opettivat Savonlinnan triviaalikoulussa ennen papinvirkaansa), josta näihin aikoihin tuli Säämingin kirkkoherra ja tämäkin pariskunta muutti pois Savonlinnan kaupungista.

Henrik Jakob ja Anna Rönnholmilla oli jo mainitun kahden tyttären lisäksi esikoispoika Carl Henrik (1827-1860), joka eteni virkauralla (kollegioregistraattori) ja oli naimisissa David Mölsän tyttären, Savonlinnassa kätilönä toimineen (Savonlinna no 36/1878) Loviisan (1832-n. 1882) kanssa, sekä kuopuspoika Nicolaus Gabriel (1838-n. 1860), joka niinikään toimi upseerina ja palveli 1860-luvulla Viaporin linnoitussaarella. Täällä hän sai luotsin tyttären kanssa lapsen, mutta pariskunta ei ollut naimisissa ja Nicolaus Gabriel ehti palata Savonlinnaan ennen lapsen syntymää ja lapsen äiti luopui kaikista vaatimuksista isää kohtaan. Nicolaus Gabriel kuoli vuoden 1860-61 tienoilla (Suomen Julkisia Sanomia no 62/1862) ilmeisesti ilman vihittyä puolisoa. Henrik Jakob ja Anna Rönnholmilla oli myös todennäköisesti vauvana kuollut Nicolaus -niminen poika. Molemmilla pojilla Carl Henrikillä ja Nicolaus Gabrielilla oli tyttäriä, joten sukunimi ei jatkunut.

Henrik Jakob Rönnholmin toiminnasta Olavinlinnan komendanttina ei ole paljoa tutkimusta löydettävissä, kuten on tavallista Venäjän armeijassa toimineiden suomalaisupseerien kohdalla. Näyttää siltä, että Rönnholm katsoi olevansa Savonlinnan kaupungin hallintoa (maistraatti) ylempänä ja hän käytti asemaansa ja arvovaltaansa hyväkseen kaupungin päättäjien mielipiteistä välittämättä.

Savonlinnan kartta 1843, Museovirasto.

Olavinlinnan komendanttina Rönnholm antoi kesällä 1826 tiedoksi, että kaupunkilaisten ei tulisi rakentaa 130 syltä (noin 230 metriä) lähemmäs linnoitusta. Tällainen rakennuskielto oli tavallista linnoituskaupungeissa, sillä rakennukset olisivat piiritystilanteissa oivallisia tulipalon kohteita ja näinollen uhkasivat linnoituksen turvallisuutta. Kielto hämmensi kaupunkilaisia, sillä suurin osa taloista sijaitsi tuolloin tämän kielletyn alueen sisällä. Rönnholm itse vähät välitti kiellosta ja rakennutti vuonna 1828 useita rakennuksia kaupungilta vuokraamalleen kasvimaalle, mutta kieltäytyi maksamasta tästä maasta tonttiveroa, sillä kuten tiedetään, maapalsta sijaitsi rakennuskiellon vyöhykkeellä.

Rönnholmin appi Ivan Ambramov omisti tonttimaata, jonka halki  oltiin aikeissa vetää uusia katuja 1820-luvulla. Katujen rakentaminen viivästyi ja Rönnholm pystytti eräälle tontille talon ja kielsi kadun oikaisun vedoten siihen, että se sijaitsisi rakennuskiellon alueella.

Tässä onkin kaikki, mitä Henrik Jakob Rönnholmista onnistuin löytämään ilman matkaa arkistoon. Ehkäpä jostain arkistojen kätköistä voisi vielä löytyä uutta tietoa Henrik Jakob Rönnholmin toimista Olavinlinnan komendanttina. Koska Olavinlinna oli Venäjän armeijan hallussa, pitäisi tosin todennäköisesti suunnata johonkin venäläiseen arkistoon. Savonlinnan raatihuoneen palossa 1812 tuhoutui kaupunginarkisto, joten varhaisemmista aineistoista ei ilmeisesti ole mitään jäljellä, mutta uudempaa materiaalia on tallessa Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä. Harmi, että en päässyt kuulemaan Jyrki Paaskosken luentoa Savonlinnan venäläisestä historiasta. Siellä olisi voinut selvitä lisää Rönnholmin ajasta Olavinlinnan komendanttina. 

Omana aikanaan näinkin vaikutusvaltainen ja "suuri" herra kuin komendantti Henrik Jakob Rönnholm saattaa kadota historian hämäriin miltei jälkiä jättämättä.




Lähteet:
Mikko Saarenheimo, Savonlinnan kaupungin historia II. Savonlinnan kaupunki 1812-1875. (1963).
Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokanta.
geni.com -sivusto
geneanet.org -sivusto
Historiallinen sanomalehtikirjasto
Yrjö Kotivuori, Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1642-1852 -sivusto.