Aikanaan Rönnholmin perhettä tutkiessani tarkoitukseni oli tehdä prosopografia eli ryhmäelämäkerta aikakauden parikkalalaisista herrasväen perheistä. Ryhmäelämäkerran avulla olisin voinut kuvata elämäntapaa ja kontekstualisoida eli tuoda lisätietoa kytkemällä Rönnholmit aikakauden ilmiöihin, tapahtumiin ja sukuverkostoihin. Koska rahoitus tutkimukselleni jäi vajaaksi, jäi prosopografinen artikkeli kirjoittamatta. Palaan tässä nyt yhteen perheeseen, joka tuolloin nousi aineistostani esille.
Parikkalassa vaikutti 1800-luvulla nimismies Bengt Herman Calonius. Hän oli syntynyt Ristiinassa 29.3.1790. Bengt Hermanin isä oli tuolloin kappalaisena Ristiinan seurakunnassa, jossa hän myöhemmin toimi myös varapastorina. Bengt Hermanin äiti oli Helena Maria Hoffrén Ristiinasta. Bengt Hermanilla oli viisi vanhempaa sisarusta, joista yksi oli ehkä kuollut lapsena ja yksi velipuoli isän ensimmäisestä avioliitosta Katarina Orbinskin kanssa.
 |
| Bengt Herman Caloniuksen ja Amalia Lovisa Europaeuksen hauta. Parikkalan kirkkotarha. Kuva Ulla Ijäs 2023. |
Bengt Hermanin lapsuus- ja opiskeluvuosista ei juuri ole tietoa. On mahdollista, että hän kävi koulua Kuopiossa, jonne perheellä oli sukusiteitä, tai sitten Savonlinnassa, jossa toimi vuonna 1788 aloittanut piiri- eli normaalikoulu. On myös mahdollista, että Bengt Herman opiskeli 11 vuotta vanehmman isoveljensä, Turussa opiskelevan yliopiston oikeustieteen ylioppilaan Sigfrid Kristianin opastuksella kotona.
Bengt Herman Calonius avioitui Sortavalan maaseurakunnassa vuonna 1824 Catharina Amalia von Gyterbockin (n. 1800-1826, nimi myös muodossa Gynterbock) kanssa. Tällöin Bengt Herman mainittiin Hiitolan Pukinniemen hovin förvalttarina eli työnjohtajana. Catharina Amalia kuoli isorokkoon. Pariskunta oli ennättänyt saada kaksi lasta, Maria Natalian (s. 1824) ja Bengt Sigfridin (1825-1907).
Bengt Herman avioitui uudelleen 4.4.1827 Wendla Gustava Langbergin (1802-1829) kanssa. Wendla Gustava oli papin tytär Luhangalta. Tämän vaimon kanssa syntyi yksi poika, Herman (1828-1891). Tässä vaiheessa perhe asui vielä Hiitolassa, mutta muutti pian Wendla Gustavan kuoltua Parikkalaan.
Parikkalassa Bengt Herman Caloniuksesta tuli kruununnimismies (kronolänsmannen) ja hän asettui asumaan Joukio Nro 1 tilalle. Oletettavasti leskimiehen perheen asuintalo sijaitsi jossain Joukionsalmen lähettyvillä, lähellä salmen ylittävällä soudettavalla lossilla toimivaa ylityspaikkaa. Pian Parikkalasta löytyi uusi vaimo, 17 vuotta Bengt Hermania nuorempi Amalia Lovisa Europaeus (1807-1851), jonka kanssa Bengt Herman avioitui marraskuussa 1830.
Amalia Lovisan isä oli Parikkalan vt. kirkkoherra ja varapastori Isak Emmanuel Europaeus (1768-1840), joka oli opiskellut papiksi Turussa. Isak Emmanuelin isä eli Amalia Lovisan isoisä Matias Reinhold Europaeus (n. 1718-1777) oli myös opiskellut papiksi Turussa ja teki elämänuransa Parikkalan kirkkoherrana. Amalia Lovisa syntyi Oravaniemellä kappalaisen pappilassa, jonka kunto oli heikko ja seurakunnan tila oli varsin huonoissa kantimissa osittain sen vuoksi, että varsinaisella kirkkoherralla oli elämänhallinnan ongelmia. Tilanne parani vasta 1819, kun Anton Ulrik Rönnholm valittiin uudeksi kirkkoherraksi.
Amalia Lovisan kanssa Bengt Herman sai 11 lasta: Kristian Emanuel (1832-1897), Laura Maria Renata (1833-1890), Mathias Magnus Wilhelm (1835-1911), Johan Anders (1837-1925), Fredrik Willehard (1838-1920), Sofia Elisabeth (s. 1840), Amalia Alexandra (1841-1909), Johanna Wilhelmina (1843-1868), Selma Renata (s. 1844), Natalia Kristina (s. 1846) ja Lydia (1849-1889).
Jossain vaiheessa 1830-luvun aikana perhe muutti Joukiosta lähemmäs kirkonkylää Huotikkalan tilalle (Kangaskylä Nro 1).
Vanhin pojista Bengt Sigfrid seurasi isäänsä ja hänestä tuli kruununnimismies Kivennavalle. Bengt Sigfrid avioitui ja sai useita lapsia.
Toisesta avioliitosta syntynyt Herman lähti 18-vuotiaana Pietariin ja hänestä tuli tehtaanomistaja Permiin. Venäjällä hän avioitui todennäköisesti englantilaissukuisen Elisabeth Cookin kanssa ja kuoli Nizhni Novgorodissa.
Bengt Herman Caloniuksen ja Amalia Lovisa Europaeuksen lapsista Kristian Emanuelista tuli kirkkoherra Pyhäjärvelle Viipurin lääniin ja hän sai useita lapsia puolisonsa kanssa.
Laura Maria avioitui kruununnimismies Henrik Rudolf Barckerin kanssa. Hän ehti elinaikanaan asua ainakin Helsingissä ja Tohmajärvellä. Ilmeisesti pariskunta jäi lapsettomaksi.
Mathias Magnus Wilhelm opiskeli lääkäriksi ja väitteli lääketieteen tohtoriksi rokottamista käsittelevällä väitöskirjallaan vuonna 1865. Uransa hän teki Tohmajärven piirilääkärinä. Mathias Magnus Wilhelm oli isänsä tapaan kolmesti naimisissa ja sai useita lapsia.
Johan Andersista eli Jannesta tuli nimismies Ruokolahdelle ja hän sai useita lapsia vaimonsa kanssa.
Fredrik Willehard opiskeli apteekkariksi ja toimi apteekkarina Nurmeksessa. Myös hän kasvatti ison perheen vaimonsa kanssa. Fredrik Willehardin pojista Matias jatkoi isänsä uraa apteekkarina Nurmeksessa.
 |
| Matias Caloniuksen apteekki Nurmeksessa. 1920-luku Nurmeksen museo |
Sofia Elisabeth valmistui vuonna 1868 Jyväskylän seminaarista ja aloitti uransa kansakoulunopettajana aluksi Lappeenrannassa, josta hän vuonna 1875 siirtyi Viipuriin ja toimi siellä opettajana vuoteen 1903 asti.
Amalia Alexandra, josta käytettiin lempinimeä Malla, teki uran naisvankien parissa. Hänet valittiin vain 24-vuotiaana Lappeenrannan kehruuhuoneen eli naisvankilan käsityönopettajaksi ja kutojamestarittareksi. Vuonna 1882 hän siirtyi Hämeenlinnan naisvankilaan, jossa hän eteni urallaan vankilan johtajaksi asti.
 |
| Pellavaliina, joka on kudottu Lappeenrannan kehruuhuoneella. 1819-1889. Etelä-Karjalan museo. |
Johanna Wilhelmina avioitui, mutta ei ehtinyt saada yhtään lasta ennen kuolemaansa 25-vuotiaana.
Lydia oli vain 6-vuotias, kun vanhemmat kuolivat. Hänet lähetettiin Pietariin jonkinlaiseen orpokotiin tai orpojen (säätyläisten eli herrasväen lasten) kasvatuslaitokseen tai sisäoppilaitokseen. Tällaisissa kouluissa oppinsa saaneiden tyttöjen tavoin Lydiakin toimi aikuistuttuaan kotiopettajana. Hän avioitui varatuomari, valtiopäiväedustaja Karl August Herckmanin kanssa. Kuopiossa Lydia ystävystyi Minna Canthin kanssa ja hänestä kehkeytyi innokas naisasianainen.
Bengt Herman Calonius kuoli Huotikkalan tilalla Parikkalassa 30.5.1851. Kaipamaan jäivät vaimo ja 12 lasta. Leski Amalia Lovisa kuoli noin puolen vuoden kuluttua lokakuussa 1851. Caloniusten kuoltua Huotikkalan tilan osti maanmittari Pietari Hannikainen.
Bengt Herman Caloniuksen lapsien kautta avautuu kuva 1800-luvun Suomesta, jossa alkoi olla uudenlaisia mahdollisuuksia kouluttautua ja edetä uralla. Vähitellen myös naisille tuli mahdolliseksi luoda uraa valtion viroissa joko opettajana tai valtion laitosten johtajattarina. Perheen kulttuurista, henkistä ja sosiaalista pääomaa oli karttunut vuosikymmenten aikana, kun edeltävien sukupolvien pappisviroissa toimineet olivat opiskelleet Turun akatemiassa, ystävystyen ja sitoen ammatillisia siteitä toisten pappien kanssa sekä myöhemmin avioituneet toisten pappien tyttärien kanssa ja näin verkostoituneet laajasti. 1800-luvun myötä pappisura ei enää ollut ainoa mahdollisuus, vaan ura nimismiehenä, lääkärinä, apteekkarina tai opettajana tarjosi mahdollisuuksia, joista Caloniuksen perheen lapset ottivat kiinni.
Lähteet: geni.com verkkosivusto ja tietokanta, Suomen sukututkimusseuran HisKi tietokanta, Kansallisarkiston Karjala-tietokanta, Akatemiasampo tietokanta, Ylioppilasmatrikkeli -tietokanta
Inbjudning till de magister- och doktorspromotioner... 1910
Finlands Allmänna Tidning 28.2.1826 No 25
Finlands Allmänna Tidning 10.7.1851, No 156
Från Jenisej-expeditionen. Helsingfors Dagblad 28.6.1876, No 172
Koti ja yhteiskunta 15.5.1889, No 2
Tarkiainen, V.: Minna Canth (Otava 1921).
